Taide 18-luvulla
18-luvun taiteeseen vaikutti pääasiassa valaistumisen aikakausi. Valaistumisen aikakausi aiheutti taiteellisen luovuuden räjähdyksen, kun taiteilijat tuottivat monia taidemuotoja, kuten muotokuvia, maisemia ja asetelmia. Uudet ideat ja keksinnöt muuttivat taidemaailmaa ja tekivät siitä entistä monipuolisemman. Taiteessa tällä uudella tiedolla oli valtava vaikutus tyyleihin ja maalaustekniikoihin. 18-luvun kaksi tunnetuinta taidetyyliä olivat rokokoo ja uusklassismi. Taiteilijat eivät vain maalanneet, vaan kehittivät uusia tekniikoita. Yksi tärkeimmistä läpimurroista oli fotorealismi; sillä oli voimakas vaikutus taiteilijoihin ja heidän tyyliinsä. Nykytaiteilijat, kuten Rembrandt ja Vermeer, maalasivat "uskollisuudeksi" kutsutulla tyylillä, joka näytti koko kohteen erittäin yksityiskohtaisesti. He yrittivät näyttää kaiken, myös pienimmän osan. He ottivat kuitenkin vapauden liioittamalla tiettyjä piirteitä parantaakseen ymmärrystään aiheesta. Esimerkiksi Rembrant tunnetaan liioitelluista nenistä, jotka olivat yleisiä aikakauden hollantilaisessa yhteiskunnassa. Toinen 18-luvulla suosittu tyyli oli "ihanteellinen". Siihen sisältyi kohteen kuvaaminen ilman näkökulmaa tai tiettyä näkökulmaa. Nämä maalaukset kuvasivat yleensä ihmisiä rauhallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kohde kohotettiin kaiken ajan ja avaruuden yläpuolelle. Titian ja Raphael olivat tunnettuja idealismistaan. Käsitteellinen taide alkoi ilmestyä 18-luvulla uusien maalaustekniikoiden seurauksena. Nämä tyylit korostivat näkökohtia, kuten koristeellisia kuvioita ja viivarakenteita, sen sijaan, että näytettäisiin kohdetta tietystä näkökulmasta tai yksityiskohtaisella realismilla. Myös taiteilijoiden käyttämät tiedotusvälineet muuttuivat monipuolisemmiksi, ja maalarit kokeilivat uusia tekniikoita, kuten öljyä metallilla kankaan sijaan. Tämä tekniikka oli kestävämpi eikä vahingoittunut helposti. Taiteilijat alkoivat kokeilla erilaisia välineitä; he alkoivat myös sekoittaa maalivärejä. Tunnetuin taidemuoto 18-luvulla oli rokokoo-taide. Siihen sisältyi monimutkaisten koristeiden suunnittelu. Tämän tyylin maalauksista tuli erittäin monimutkaisia ja niissä käytettiin erilaisia värejä. Siinä korostettiin koristeellisuutta naturalististen elementtien sijaan. Taiteilijat kiinnittivät vähemmän huomiota realistisiin piirteisiin ja keskittyivät enemmän koristeellisiin yksityiskohtiin, kuten kuvioihin, vieritystöihin tai jopa erityisiin valotehosteisiin. Esimerkkejä hienoista rokokooartisteista ovat Boucher, Watteau ja Fragonard. Muita kuuluisia taiteilijoita ovat Jean-Baptiste Chardin, joka maalasi tyylillä kuten "trompe l'oeil" tai "uskollisuus". Tämä tekniikka oli erittäin tehokas luomaan illuusion kolmesta ulottuvuudesta tasaiselle pinnalle. Tämän maalaustyylin realismi oli muutos perinteiseen tyyliin, joka oli ollut käytännössä vuosisatojen ajan.